TUOTTAVUUSMIESTEN KILTA 17.12.1944 - 17.12.1964		2/5
20 vuotta

TYÖNTUTKIMUSTOIMINNAN ALKUVAIHEITA SUOMESSA JA TUOTTAVUUSMIESTEN KILLAN PERUSTAMINEN

E.M.Niini

Noihin aikoihin muistan joskus ihmetelleeni sitä käytännön vastakkaisuutta , mikä oli esim. Suomessa ja Saksassa. Organisatorisia järjestelyjä varten voi saksalainen tehdas ilman tuskaa pyytää neuvoa alan insinööritoimistolta, joita oli useitakin. Sen sijaan esim. tehtaan lämpövoimalaitos piti omien insinöörien suunnitella. Kuinka niin sisäistä asiaa kuin energiakysymyksen ratkaisua olisi voitu ulkopuolisille yksityiskohdissaan paljastaakaan? Suomessa taas lämpö- ja voimakysymyksiin saatiin ja otettiin apua Ekonolta ilman häpeän häivääkään insinöörien keskuudessa. Sen sijaan toiminnan järjestelykysymyksiin ei meillä voitu kutsua sivullista apuun, se olisi muka paljastanut liikaa tehtaan salaisuuksia. Tätä taustaa vasten voi hyvin ymmärtää sen, että prof. Wuolteen ja hänen Kauppakorkeakoululaisen kollegansa v. 1932 perustama liike- ja teollisuustaloudellinen toimisto vain muutamia toimeksiantoja saatuaan jo lopetti toimintansa.

Vähitellen mielenkiinto työntutkimuksiin Suomessakin sentään kasvoi. STS:n Taloudellinen kerho pohti vakavasti alan kurssitoiminnan alkamismahdollisuuksia. Ammatinedistämislaitoksen työnjohtajakursseihin sisällytettiin näitä asioita koskevaa aineistoa. Oy Strömberg Ab tehtaistamme ensimmäisenä palkkasi oman aikatutkimusmiehen v. 1934, mutta olosuhteet johtivat tämän paljolti varasto- ja työnsuunnitteluasioihin. Rationalisoimistyön Edistämisyhdistys uskalsi jo v. 1935 perustaa päätoimisen sihteerin viran. Siihen valittiin dipl. insinööri Urho Peltonen. Toimessaan Peltonen kirjoitti kolme merkittävää kirjaa, ja asioihin perehdyttyään hän toimi, kuten apulaisensa dipl.ins. Erkki Lampelakin, myös tutkijana ja neuvojana muutamissa tehtaissa.

Yleisiä työntutkimuskursseja ei Suomessa kuitenkaan saatu alulle. Perästäpäin ajatellen oli syynä pätevien ja innostuneiden opettajien puute. Mutta koulutus alkoi sentään, tosin aivan toisella tavalla. "Koko maailman" laajuinen Charles Bedaux'n aikatutkimustoimisto ulotti työnsä Suomeenkin. Se sai toimeksiantoja mm. Arabian tehtailta, Suomen Trikoosta, Fazerin makeistehtaalta ja Suomen Kumitehtaan Savion tehtailta. Varsinkin kunniajäsenemme Gustaf Herlitz oli perusteellisesti ja voimakkaasti johtamansa Arabia tehtaan työntutkimustoimintaa vakiinnuttamassa. Bedaux-firman puolesta kiltavaarimme Asbjörn Habberstad alkoi perusteellisesti kouluttaa valittuja miehiä näiden tehtaiden työntutkimustoimintaa jatkamaan.

Talvisota tuli yllättämällä, mutta sodan jälkeen työntutkimusasiat alkoivat yleisemminkin herättämään mielenkiintoa. Rationalisoimistyön Edistämisyhdistys tavallaan muuttui Teollisuuden Työteholiitoksi, jonka toivottiin voivan myös käytännössä edistää rationalisoimistoimintaa, joka silloin melkein samaistettiin työntutkimusten kanssa. Opettajapula vielä tällöinkin esti koulutuksen alkamisen.