TUOTTAVUUSMIESTEN KILTA 17.12.1944 - 17.12.1964		1/5
20 vuotta

TYÖNTUTKIMUSTOIMINNAN ALKUVAIHEITA SUOMESSA JA TUOTTAVUUSMIESTEN KILLAN PERUSTAMINEN

E.M.Niini

Esitykseni on muisteloita ja se sisältää aivan henkilökohtaisia arviointeja. Sen nimi voisi ylläolevan sijaan aivan hyvin olla myöskin esim. "miksi en voi pitää itseäni Killan varsinaisiin perustajiin kuuluvana."

Kilta perustettiin Työntutkijain yhdistykseksi ja työntutkimukset johdetaan aivan yleisesti F.W.Taylorin ideoista ja alkuunpanemasta käytännöstä. Taylor kuoli v. 1915, eikä hänen aikanaan vielä puhuttu rationalisoinnista.

Taylorin ajatuksia opittiin verrattain pian tuntemaan Suomessa. Geologisen tutkimuslaitoksen johtaja J.J.Sederholm kirjoitti jo v. 1915 Taylorin ajatuksista suomeksi ja ruotsiksi ilmestyneen kirjan "Työntiede". Luullakseni insinööri (myöhemmin vuorineuvos) Magnus Lavonius ja mahdollisesti joku muukin tämän kirjan innoittamana yritti jo varhain toteuttaa tehtaassaan Taylorin ajatuksia. Tietääkseni ajatusten kehittely pidemmälle raukeni sen vuoksi, että pätevän koulutuksen saaneita apulaisia ei ollut asiaan innostuneiden teollisuusmiesten käytettävissä.

Mutta Suomessa oltiin silti 1920-luvulla eräissä asioissa silloisen "rationalisoimisrintaman" kärkijoukossa, toisissa aivan kuin sivulaisena. Puunjalostusteollisuuden yhteistoiminta kehittyi ja tuotti tuloksia. Tedaslaitosten koneistoja uudistettiin ja laajennettiin työtä säästävillä tavoilla. Eräitä merkittäviä asioita pantiin alulle. Perustettiin mm. Suomen Standardisoimislautakunta: sitäpaitsi Keskuslaboratorio sekä Voima- ja Polttoainetaloudellinen Yhdistys Ekono saivat käytännön asioihin kohdistetun tutkimustyön hyvään vauhtiin. Maatalouden alalla perustettiin Työtehoseura. - Teollisista työntutkimuksista sen sijaan ei juuri kukaan ollut kiinnostunut.

10 vuotta ennen toista maailmansotaa järkytti koo teollistunutta maailmaa ankara pulakausi. Se alkoi Yhdysvalloissa syksyllä 1929 ja levisi koko maailmaan. Teollisuuden tuotantokyky oli kasvanut paljon kysyntää suuremmaksi. Hinnat laskivat ja työttömyys levisi. Killan jäsenet tietävät nämä asiat yleensä vain historiasta, harvat vanhemmat ovat sen elämässään kokeneet. Suomessa selvittiin pulasta suhteellisen vähällä. Jo v. 1932 lähestyttiin normaalin kasvun aikaa, muualla yleensä vasta seuraavana vuonna. Pulakausi teki kaikki puheet rationalisoinnin hyödyllisistä vaikutuksista epäilyttäviksi. Myönteinen puhe rationalisoinista kävi hiljaiseksi.

Työntutkimuksista ei Suomessa 20-luvulla paljon tiedetty tai ei ainakaan välitetty. Tosin Killan kunniajäsen, edesmennyt professori Wuolle jo 20-luvulla oli kutsunut eräitä kuuluisia ulkomaalaisia tänne niistä esitelmöimään. Kiltalaisille erikoiskellosta, aparaatistaan tuttu Otto Kienzle mm. oli ollut maassamme luennoimassa saksalaisesta rationalisoimistekniikasta. Vasta 30-luvulla, pula-ajan jälkeen, kun Ruotsissa oli aikatutkimuskoulutus pantu alulle, alkoi meilläkin esiintyä laajempaa mielenkiintoa näitä asioita kohtaan.