TUOTTAVUUSMIESTEN KILTA 17.12.1944 - 17.12.1964		4/5
20 vuotta

TYÖNTUTKIMUSTOIMINNAN ALKUVAIHEITA SUOMESSA JA TUOTTAVUUSMIESTEN KILLAN PERUSTAMINEN

E.M.Niini

Päämajan työntutkimustoimiston työstä voisi olla paljonkin puhumista. Tässä riittänee maininta, että kenraali Roosin ja ins. Lauri Paavolaisen, joka oli Työteholiiton erään lautakunnan puheenjohtaja, neuvottelujen tuloksena saatiin aikaan sopimus, että Päämajan työntutkimustoimiston miehiä saatiin lainata tärkeisiin siviilikohteisiinkin, jolloin Työteholiitto laskutti näiden miesten työtä. Idea työntutkijain yhdistyksestäkin kehittyi Päämajan työntutkijatoimistossa.

Kokemuksen perusteella Päämajan työntutkimustoimiston miehet ymmärsivät, että pelkällä kurssitoiminnalla ei vielä saada kovinkaan päteviä työntutkijoita. Tarvittiin elintä, joka jatkuvasti

1. valvoisi ja kehittäisi työntutkijain pätevyyttä ja ammattitaitoa
2. pyrkisi kehittämään rationalisoimistekniikkaa
3. loisi ymmärtämystä työntutkijain asemaa ja tehtäviä kohtaan
4. huolehtisi työntutkijain ammatikunnan yhteyksitä koti- ja ulkomailla

Ajatus työntutkijain seurasta tai yhdistyksestä kehittyi hitaasti. Eräänä syynä ajatuksen hitaaseen kehiykseen olivat ehkä epäilykset siitä, että kokemusten vaihto ja tutkijain jatkokoulutus eivät seuran puitteissa voisi onnistua, koksa jäseniä eri puolilta maata ei saataisi kokouksiin. Lisäksi oli ehkä luotavissa elimiä, jotka paremmin voisivat järjestää tilaisuuksia kokemusten vaihtoon ja muunkinlaiseen jatkokoulutukseen. Näitä epäilyksiä esitti mm. Työteholiiton asiamies, jonka tukea perustamisvaiheessa pidettiin kovin suotavana.

Tällöin keksittiin ajatus paikallisista kerhoista, joiden toiminta ilmeisesti vähentäisi kokoontumisvaikeuksia. Kiltamuoto oppiarvoineen oli toinen uusi ajatus, ja se lisäisi luottamusta siihen, että seuran jäsenkunta voisi tuntea kiinteätä yhteyttä keskenänsä. Vastustavat mielipiteet kävivät vaimeiksi. Toimenpiteisiin ryhtyminen kuitenkin lykkääntyi, kunnes välirauhan solmimisen jälkeen Päämajan työntutkimustoimiston ensimmäinen vakinainen johtaja (Killan neljäs oltermanni) majuri Unto Petäjä antoi asiaa puuhanelle määräajan kokouskutsujen lähettämiselle. Ratsumestari Erkki Lampen ja ltn Åke Roos hoitivat tämän asian, saaden tosin jonkinlaista apua Työteholiiton henkilökunnaltakin. Sunnuntaina joulukuun 17. pnä 1944 kokoontui sitten n. 140 työntutkijaa matkustusvaikeuksista huolimatta Helsinkiin kiltaa perustamaan. "Joku" läsnäoleva huomasi, että Työteholiiton väki Erkki Lampenia ja kauppat. kand. Henrik Virkkusta lukuunottamatta oli jäänyt kokoukseen saapumatta. Puhelimitse tavoitettiin Työteholiiton asiamies kotoansa. Tämä suoritti nopeasti asioiden tärkeysjärjestyksen uuden arvioinnin ja lähti kokoukseen.

Koska minä olin tuo edellämainittu Työteholiiton asiamies, tulin siis kuitenkin Kiltaa perustamaan, mutta varsinaisiin perustajiin kuuluvaksi en tohdi itseäni lukea.